Yhteystiedot

Yhteyshenkilöt
Ota yhteyttä
KYLÄTOIMINNAN SEKÄ LEADER-RYHMIEN ÄÄNENKANNATTAJA JA EDUNTEKIJÄ
Maaseutuplus
Edellinen artikkeli Seuraava artikkeli
17.03.2014 - Pipsa

Maaseutuplus 2/2014 on ilmestynyt! Myös englanniksi!

Tutustu lehteen: http://issuu.com/maaseutuplus/docs/mp2_2014_verkkoon

Englanninkielinen Rural+: http://issuu.com/maaseutuplus/docs/mp2_2014_eng_verkkoon

RURAL+ ja sitä voi kysellä Suomen Kylätoiminta ry:stä tiina.lehto@kylatoiminta.fi


Pääkirjoitus: Maaseutu ja kaupunki aitoon vuoropuheluun

Maaseutua ja kaupunkia käsitellään julkisuudessa enemmän erojen kuin yhdistävien seikkojen kautta. Tämä on harmillista, sillä yhteisten etujen avulla olisi saavutettavissa paljon uusia avauksia ja tuloksia. Suomen Kylätoiminta ry:n tuorein kehittämisohjelma nimeää neljä paikallisen kehittämisen työmuotoa: kylätoiminta, kaupunginosatoiminta, Leader-työ ja lähidemokratia. Käytännön kehitystyössä ne voidaan kytkeä hyödylliseen vuorovaikutukseen.

Kylä- ja kaupunginosayhdistyksissä ollaan kiinnostuneita vaikuttamaan kunnan päätöksentekoon omissa paikallisissa asioissa, vahvistamaan yhteisöllisyyttä tapahtumien ja tiedonvälityksen kautta ja ratkaisemaan asuinalueen arkisia pulmia. Selviä kaupungin ja maaseudun eroja on vain teemoissa, joihin tartutaan, koska tarpeet ovat erilaiset. Se ei ole tärkeä kehittämistyön muotoja erotteleva tai yhteistyötä vaikeuttava tekijä.

Leader menettelytapana soveltuu hyvin erityyppisille alueille. Se tarttuu paikallisiin pulmiin, auttaa uusia ja alkavia yrityksiä liikkeelle sekä vahvistaa monin tavoin kansalaisten ja yhdistysten aktiviteetteja. Miksi sitten Leaderin soveltamista kaupungeissa vierastetaan, jopa vastustetaan? Kaupunkilaiset halutaan alistaa hallinnon – kaupungin tai maakunnan - päätöksille, kun maaseudulla yksityinen ja julkinen mobilisoivat rintarinnan ja tasa-arvoisesti voimavaroja yhteiseksi hyväksi. Kansalaisina demokratiassa maaseudun ja kaupungin asukkailla ei pitäisi olla eroa. Nyt eroja vielä on kaupunkilaisten vahingoksi.

Euroopan unionin perusteltu tavoite laajentaa Leaderin soveltaminen myös kaupunkeihin näyttää aiheuttavan jäsenmaissa  vastahankaista ja lähes aina hallinnosta kumpuavaa valtapoliittista keskustelua. Perusteettoman keskustelun välivaiheesta on päästävä nopeasti eroon ja saatava Leader käyttöön kaikkialla aluetyypistä riippumatta. Sitä edellyttävät demokratia ja paikallisesta kehitystyöstä saatavat tulokset.

Lähidemokratia on kansalaistoimijoiden ja julkisen vallan yhteisesti sopimaa toimintaa. Se on yksi keskeinen paikallisen kehittämisen elementti. Se ei tietenkään rakennu pelkästään kylä- ja kaupunginosayhdistysten tai Leader-työn varaan. Lähidemokratia nojaa laajaan paikallistoimijoiden kenttään. Paikallisen kehitystyön vastuunkantajat ovat tärkeitä lähidemokratian onnistumisen takaajia. He ovat yhteisesti päätettyjen asioiden toteuttajia. Kunnan kannattaa järjestää niin harvan kuin tiiviin asutuksen osa-alueilleen lähidemokratia, joka kannustaa paikallistoimijoita vastuunkantoon ja toimintaan.

Todellisia eroja kaupungin ja maaseudun välillä on vähän. Eikö kannattaisi yhdessä viedä paikalliskehitystä eteenpäin? Voittajia olisi kolme: kaupungin asukkaat, maaseudulla asuvat ja molempia väestöryhmiä yhdistävä kunta.

Neljän elementin toimintaverkostossa riittää myös maaseutu- ja kaupunkitutkijoille yhteistä selvitettävää. On enemmän kuin todennäköistä, että tutkijoiden yhteistyöllä saavutetaan uusia tuloksia, maaseudun ja kaupungin rajat rapisevat ja näiden vuorovaikutuksesta saadaan paljon irti, koska hallinto- ja ohjelmarajat eivät enää estä.

Eero Uusitalo

Tutustu lehteen