Yhteystiedot

Yhteyshenkilöt
Ota yhteyttä
KYLÄTOIMINNAN SEKÄ LEADER-RYHMIEN ÄÄNENKANNATTAJA JA EDUNTEKIJÄ

Kyläyhdistysten arvostus vahvistunut

11.05.2016

Keskipohjanmaa-lehti uutisoi 3.5. tutkimuksesta, jonka lopputulos ei ole kylätoiminnalle yllätys: Kuntapäättäjät ovat etääntyneet tavallisista ihmisistä. Kyläyhdistykset taasen ovat vahvistuneet, samoin niiden arvostus.

Kuntademokratia kaksilla raiteilla -tutkimuksen mukaan ihmisten usko kuntapäättäjiin on horjunut viime vuosina yhä pahemmin. Syynä on, että asioiden hoito on käynyt päättäjille itselleen liian monimutkaiseksi.
Keskipohjanmaan mukaan Tampereen yliopiston tutkijat Tiina Rättilä ja Jarmo Rinne haluavat, että kuntapäättäjät ottaisivat oppia kylä- ja muilta asukasyhdistyksiltä. Näin olisi syytä toimia, sillä asukasaktiivit eivät usko virkamiesten ja päättäjien kykyyn tai tahtoon ratkaista heille tärkeitä ongelmia. He luottavat omaan asiantuntemukseensa ja paikalliseen kokemustietoonsa. Asukasaktiivien ja kuntapolitiikan raiteet ovat välillä hyvin kaukana toisistaan.
Rättilän ja Rinteen mielestä sekä päättäjillä että demokratian tutkijoilla on peiliin katsomisen paikka siinä, miten paikallinen asukasaktivismi otetaan huomioon.
Asukasaktivismi tarjoaa näkymän vaihtoehtoisesta kunnasta, jossa keskiössä voisi olla asukaskeskeinen, aiempaa autonomisempi ja yhteisöllisempi elämänmuoto. Siinä korostuvat asumisen viihtyvyys ja turvallisuus, sosiaalinen pääoma ja yhteinen identiteetti, kirjoittaa Keskipohjanmaa.


Kuntademokratia uudistuu teoilla

Oppina kylätoiminnasta tulee konkreettisten hankkeiden toteuttaminen. Rättilä ja Rinne arvioivat, että kuntapäättäjät ovat etääntyneet tavallisten ihmisten arjesta vuosikymmeniä, kun taasen kyläyhdistysten toiminta on kehittynyt asukkaita hyvin palvelevaksi.
Ylivieskasta ja Kalajoelta löytyy Rättilän ja Rinteen kuvailema tilanne siitä, että kuntademokratia on kaksilla raiteilla. Asukkaiden arvostus kohdistuu esimerkiksi enemmän Raudaskylän ja Raution kyläyhdistysten väkeen kuin kuntapoliitikkoihin.

Keskipohjanmaan mukaan Kalajoesta voi tulla lähidemokratian uudistamisen malliesimerkki, jollaista yliopistotutkijat vasta hahmottelevat.
Kalajoen kuntapäättäjät ovat toteuttamassa kylien kaipaamat isot konkreettiset hankkeet.
Raution uusi koulu on siunattu kaupunginvaltuustossa ja rakennuksen yhteyteen on tulossa hyvinvointikeskus. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa viimeistään vuoden 2019 alussa. Kaupunki suunnittelee vastaavaa myös Tyngälle ja Himangalle.
Uusi koulu ja sen hyvinvointikeskus terveydenhoitajineen palvelee lapsiperheitä, joita hankkeen uskotaan tuovan lisää Rautioon. Ylivieska ja Sievi ovat vain 20 minuutin ajomatkan päässä.

Ylivieskan Raudaskylällä kyläyhdistys käynnisti viime syksynä koodikouluhankkeen, joka toi ohjelmointia ensiksi Raudaskosken alakouluun ja sitten muualle Ylivieskaan, Sieviin ja Nivalaan. Muualla Suomessa ohjelmointi on tulossa alakouluille ensi syksystä.


Hyvän uutisen vuotamisesta vastaa Esa Aunola Pohjois-Pohjanmaan Kylistä.

Kuntademokratia uudistuu teoilla