Yhteystiedot

Yhteyshenkilöt
Ota yhteyttä
KYLÄTOIMINNAN SEKÄ LEADER-RYHMIEN ÄÄNENKANNATTAJA JA EDUNTEKIJÄ

Pienten koulujen lakkautuspäätösten taustalla usein puutteellinen kokonaisarviointi

30.03.2016

Pienten koulujen lakkauttamispäätöksiä tehdään usein valitettavan hatarien ja puutteellisten taloudellisten laskelmien pohjalta sektorikohtaisesti, ilman että on selvitetty puolueettomasti kokonaiskustannusten muutosta kunnissa. Mikä pienten koulujen opetuskustannuksissa toisella sektorilla säästetään, menetetään usein kunnan maksamien matkakustannusten lisääntymisenä ja suurten keskuskoulujen laajentamis - ja muina investointitarpeina. Kulut lisääntyvät toisella sektorilla, kun toisella säästetään. Esimerkiksi Lohjalla on havaittu, että juuri suurimmat keskuskoulut kärsivät pahoista kosteusvaurioista, joiden korjaamisen kulut ovat mittavat ja korjausten lopputulos epävarma. Samaan aikaan pyritään lakkauttamaan sisäilmaltaan terveitä pienkouluja lähialueella. Vastaavia esimerkkejä on maassamme lukemattomia.

Pienkouluissa toimii usein monenlaisia eri-ikäisten kyläläisten harrastekerhoja, mm. kansalais- ja työväenopiston kursseja, jotka lisäävät koulujen tosiasiallista käyttöastetta. Pienkoulu on usein sosiaalisten tapahtumien tyyssija koko kylässä. Tällä lähikoulun kylien asukkaille tarjoamalla oheispalvelulla on yhteiskunnallista merkitystä ja arvoa, jota ei oteta laskelmissa lainkaan huomioon, kun haetaan pieniä säästöjä. Osin keskittämispäätöksiä tehdään myös ideologisista syistä, ilman että todellista säästöä syntyy välttämättä lainkaan, vaan jopa päinvastoin.

Suomessa lapsia ei saa syrjiä mm. sukupuolen, rodun, varallisuuden tai vanhempien yhteiskunnallisen aseman perusteella. Suomen Kylätoiminta ry painottaa, että lapsen ei pidä joutua syrjityksi myöskään asuinpaikkansa perusteella. Kuitenkin kouluverkkoa keskitettäessä tapahtuu tosiasiallisesti lasten lisääntyvää syrjintää johtuen entistä pidemmiksi ja raskaammiksi muodostuvista koulumatkoista ja odotteluajoista.

Valtioneuvoston asettama Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä on kehittänyt maaseutuvaikutusten arviointimenettelyn. Koska tällainen työkalu on olemassa, sitä tulisi myös käyttää päätettäessä koulujen sijainnista ja opetuksen järjestämisestä maaseutualueilla ja kylissä. Maantieteelliset olosuhteet koululaisten koulumatkojen muodostumisessa eri maaseututyyppien alueilla ovat asia, joka pitää ottaa huomioon. Tämä koskee varsinkin koulujen ja opetuksen keskittämistä suurempiin alueellisiin keskuksiin, jolloin koulumatkat pitenevät paikoin kohtuuttomasti etenkin alakoululaisilla, mutta myös yläkoululaisilla ja lukiolaisilla.

Suomen Kylätoiminta ry ehdottaa myös lapsiasiainvaikutusten arviointimenettelyä, kun kouluverkkoa keskitetään. Tällainen arviointimenettely olisi monessa tapauksessa välttämätön tehtäessä suuria lapsijoukkoja voimakkaasti koskettavia, kauaskantoisia päätöksiä. Nyt päätökset tapahtuvat pitkälti vain talouden näkökulmasta, ottamatta riittävästi huomioon lasten asemaa ja etua mm. koulumatkojen pitenemisenä ja siitä johtuvana pienten koululaisten väsymisenä.

Opetuksen keskittäminen sotii osin hallituksen muita tavoitteita vastaan. Yhtenä kärkihankkeena oleva biotalous tavoittelee noin 100.000 uuden työpaikan luomista. Suuri osa biotalousohjelman uusista työpaikoista syntyy maaseudulle. Miten biotalousohjelman visioon sopii se, että näihin työpaikkoihin kaavailluilta ihmisiltä viedään eväät asua maaseudulla, viemällä heidän lapsiltaan mahdollisuus käydä koulua inhimillisen matkan päässä?

Oleskeluluvan saaneiden maahanmuuttajien juurruttaminen maaseudulle on niin ikään tärkeä yhteiskunnallinen tavoite, jotta valtaosa maahan tulleista ei keskity yksinomaan pääkaupunkiseudulle ja suurimpiin kaupunkeihin, joissa asuntotilanne on jo ennestään hankala ja asumisen kustannustaso hyvin korkea. Tätä tavoitetta ei tue se, että maaseutukuntien elinkelpoisuutta heikennetään maaseudun kouluverkkoa rajusti heikentämällä.

Myös ilmastosyistä on huomattavasti kestävämpää, että muutama opettaja tulee päivisin pienkouluun opettamaan kuin että useat ikäluokat, suuri joukko lapsia, kuljetetaan päivittäin useiden vuosien ajan kauas asuinsijoiltaan.