Yhteystiedot

Yhteyshenkilöt
Ota yhteyttä
KYLÄTOIMINNAN SEKÄ LEADER-RYHMIEN ÄÄNENKANNATTAJA JA EDUNTEKIJÄ
Maaseutuplus
Edellinen artikkeli Seuraava artikkeli
10.03.2015 - Pipsa

Maaseutu Plus -lehti maaseudun asioiden viestikapulana

Uusi numero ilmestynyt: http://issuu.com/maaseutuplus/docs/mp1_2015_verkkoon


Pääkirjoitus 1/2015: Maaseutu Plus -lehti maaseudun asioiden viestikapulana

Moni asia liikehtii tällä hetkellä. Paikallisen kehitystyön näkökulmasta liikkeessä on sekä myönteistä että kielteistä. Käsittelen asiaa valtakunnallisen ohjelmamme neljän elementin mukaan. Näitä ovat kylätoiminta, kaupunkien asukastoiminta, Leader-työ ja lähidemokratia.

Meidät yllätti viime keväänä työ- ja elinkeinoministeriöstä tullut viesti kylätoiminnan valtionavun leikkaamisesta 62 prosentilla. Jälkeenpäin selvisi, että se oli vain virkamiesten taitamaton räpellys, mutta pahalta tuntui. Onhan kylätoiminnan valtionapu vasta 1-2 prosenttia toiminnan kokonaisvolyymista ja monialaisen ja paikkaperustaisen kehittämistyön merkitys kasvaa päiväpäivältä. Näin alhaisia lukemia ei muilla valtion tukemilla toimijoilla ole. Kiitos valtionvarainministeriölle ja –ministerille siitä, että valtionavun tasomme on viime vuoden luokkaa. Meillä on parannettavaa, mutta suunta lisääntyvään vastuunkantoon on selvä. Jokainen valtion euro tulee moninkertaisesti takaisin. Siksi toivomme, että päättäjät luottaisivat meihin.


Kaupunkien asukastoiminnan ja kylätoiminnan kehitysasteissa on pieni ero: kaupungeissa korostetaan yhden asian liikkeitä ja vapaamuotoisuutta enemmän, jolloin suhde kunnallishallintoon jää helposti ohueksi. Tietenkin kaupunginosatoimijat kiinnittävät huomiota erilaisiin asioihin kuin maaseutu-aktiivit. Olennainen ero ei tulekaan tästä, vaan siitä, miten arvioidaan voitavan lähentää kunnallishallintoa ja kansalaistoimijoita. Maaseudun kansalaistoimijat vaativat perustellusti, että lähidemokratialle rakennetaan mekanismi, joka saattaa kunnallishallinnon ja paikallistoimijat samalle viivalle rinnakkain. Ilmeisesti parempien palvelujen vuoksi kaupungeissa tyydytään vähempään. Menee vielä hyvin. On surullista, ettei kuntalain suurremontissa vieläkään näytetä tunnustettavan lähidemokratian järjestämisen välttämättömyyttä ja edullisuutta.

Leader-työstä tuli vajaa 20 vuotta sitten merkittävä voima paikalliseen kehittämiseen. EU:n korostama alhaalta ylöspäin -metodi ympättynä julkiseen valtaan oli uutta Suomen hallinnolle. Nyt elämme aikaa, jolloin Leader-metodia viedään 29 suurimman kaupungin keskustaan, ovathan useimmat kaupungit  jo Leaderin piirissä. Jotta käytännön kehitystyössä voidaan rikkoa kaupungin ja maaseudun raja, Leader kannattaa viedä kaikkien alueiden yhteiseksi välineeksi - tosin eri rahoilla.


Noin 15 kaupunkikeskustaa on valmisteluissaan pitkällä, yhdeksässä kaupungissa jatketaan Leaderiin tutustumista, viidessä suurimmassa kaupungissa kuvitellaan virheellisesti Leaderin soveltuvan vain maaseudulle. Luulot ja epäilykset jarruttavat kovin usein järkeviä päätöksiä. Juna kuitenkin kulkee niin kuin Leader-asiamiestoiminnassakin, joka jatkuu. Me tarvitsemme yhteistä ja yhdistettyä ääntä niin valtionhallintoon kuin omaan suuntaamme kehittääksemme metodiamme.


Maaseutu Plus-lehden roolista ja sisällöstä on käyty jatkuvaa keskustelua, kiistaakin. Joillekin lehden tulisi olla iloista ja harmitonta omien hankkeiden esittelyä.Toisille - muun muassa nykyiselle päätoimittajalle - lehti on paikallisen kehittämisen suhteuttamista yhteiskunnan muutoksiin ja päätöksentekoon, jolloin aviisistamme tulee kuulemma tylsä.


Toisaalta alueelliset ja paikalliset kylä- ja Leader-toimijat tuottavat satoja lehtiä ja tiedotteita, joiden sisältö on nimenomaan oman työn esiin tuomista. Yhteinen lehtemme on jotain muuta. Maaseutu Plus on ainoa lehti Suomessa, joka käsittelee jatkuvasti muuttuvaa paikallistoimintaa ja on sen äänenkannattaja. Lehden tulevaisuus on vaakalaudalla. Yhteisvastuullisesti lehti voidaan pelastaa, lisätä levikkiä, säästää postimaksuissa ja jatkaa sen uudistamista.

Eero Uusitalo
päätoimittaja

Tutustu lehteen